Eräkirjamessujen ohjelma 7.–9.6.2024
Eräkirjamessut järjestetään Riihimäen Kansainvälisten Erämessujen yhteydessä, tapahtumana tapahtuman sisällä.
Monni Himari
Tapahtumatuottaja & messuemäntä
- Verkostoidutaanko LinkedInissä?
- Instagram: @erakirjamessut & @monnihimari
- Facebook: Eräkirjamessut
Maaju Laihanen
Messuemäntä ja oikea käsi
Maaju ottaa esiintyjät vastaan, pitää ohjat käsissä ja verkostoituu ja eli rihmastoituu (kuten hän itse sanoo) alan tekijöiden kanssa enemmän kuin mielellään.
Löydät Maajun Eräkirjamessujen alueelta koko viikonlopun ajan. Nykäise hihasta ja kysy, jos mikään askarruttaa mieltäsi.
Messutarjous: voimassa 1.–10.6.2024
Messutarjous: nahkaiset Hiirenkorva-kirjanmerkit
Hiirenkorvat eli nahkaiset kirjanmerkit ovat kaunis vaihtoehto paperisten kirjanmerkkien maailmaan sekä ihana lahjaidea lukevalle ystävälle.
Klikkaa ostoskoriin neljä (4) mieleistäsi kirjanmerkkiä ja käytä koodia lukutoukka, jolloin saat tilauksesta 25% alennuksen.
Perjantai 7.6.2024
Pe 7.6.2024, klo 11.00–11.30
Tähtikartat ja -oppaat – mitä retkeilijä voi löytää taivaalta
Mitä tähtikuvioita taivaalla näkyy ja milloin? Ursan planisfääri on helppokäyttöinen kädessä pidettävä ja pyöritettävä tähtikartta, joka kestää ulkokäyttöä. Tervetuloa mini-työpajaan (ei vaadi ennakkoilmoittautumista), jossa ensimmäiset 30 saavat session ajaksi lainaan planisfäärin.
Myös sähköiset tähtikarttasovellukset ovat mainioita apuvälineitä. Session aikana tutustutaan ilmaiseen Ursan tähtikartta -sovellukseen (Android ja iOS). Voit ladata sen jo valmiiksi sovelluskaupasta.
Pe 7.6.2024, klo 11.30–12.00
Vieläkö erä- ja luontokirjat voivat yltää yli sukupolvien?
Onko erä- ja luontokirjallisuuden mahdollista välittää yli sukupolvien ulottuvia kokemuksia sosiaalisen median aikakaudella?
Vanhat mestarit, kuten Kuusamon kosket pelastanut Reino Rinne ja ekologista tietoisuutta herätellyt Pentti Linkola, vaikuttivat syvästi aikansa ihmisiin. Mutta jättivätkö nämä teokset jälkensä vain pienelle joukolle? Voiko nykypäivän digivirrassa syntyä kirjoja, jotka ravistelevat maailmaa kuin Rachel Carsonin “Hiljainen kevät” aikoinaan?
Näihin kysymyksiin etsimme vastausta yhdessä Ari Savikon, Suomen Kalakirjaston perustajan, kanssa. Tule kuulemaan ja pohtimaan kirjallisuuden voimaa sekä sen mahdollisuutta välittää syvällisiä, sukupolvia yhdistäviä elämyksiä ja opetuksia.
Pe 7.6.2024, klo 12.30–13.00
Erälastut-kilpailun julkistustilaisuus
Palkintojen jako.
Pe 7.6.2024, klo 13.00–13.30
Retkeilykäsikirjaa ei Google korvaa
Retkeilytoimittaja Joppe Ranta saapuu Eräkirjamessuille kainalossaan nippu retkeilytaitojen käsikirjoja ja oppaita. Niistä vanhimmat ovat jo satavuotiaita.
Joppe valottaa suomalaisen opaskirjallisuuden pitkää kaarta ja esittelee kokoelmansa kotimaisia ja ulkomaisia helmiä. Vaikka netti on pullollaan retkeilytietoa ja videoita, Ranta kertoo käyttävänsä työssään vanhoja retkeilyoppaita: ”Näissä kirjoissa on niin paljon yksityiskohtaista ja aikaan sidottua tietoa, ettei Google aina edes ymmärrä hakusanoja, vaikka sieltä tietoa etsisi”. Maailma muuttuu ja retkeily sen mukana, mutta moderni tietokirja harvoin kykenee korvaamaan perinnetietoa pullollaan olevan vanhan teoksen, Ranta väittää.
Joppe Ranta on pitkän linjan retkeilytoimittaja. Hän on kirjoittanut vuosikausia muun muassa Retki- ja Erä-lehtiin sekä toimittanut Turkka Aaltosen ja Martti Arkon materiaaleista Perinteisiä eräruokia -kirjan (Karttakeskus, 2019). Innostuksestaan retkeilyvälineisiin ja erätaitoihin tunnettu Ranta on tutkinut retkeilyn historiaa. Nyt on hänen vuoronsa kertoa Eräkirjamessujen yleisölle, miten kansaa on valtiovallan toimesta sivistetty ja lähetetty ”retkeilyille”.
Pe 7.6.2024, klo 13.30–14.00
Annikki Kariniemi – Pohjoismaiden ensimmäisen naiseräkirjailijan elämä kohujen ja legendojen takaa
Väkevä luonnon puolestapuhuja, lappilainen kulttuurivaikuttaja ja seikkailija – Kairojen kosmopoliitti on kirjallisuustoimittaja Outi Hytösen kirjoittama elämäkerta aikamme suurimmasta naiseräkirjailijasta, Annikki Kariniemestä (1913–1984), joka valloitti perinteisesti miehille kuuluneen genren. Miten hän onnistui unelmassaan? Entä mitä sellaista Annikki jätti jälkeensä, josta nykyajan eräkirjailijat voivat – sukupuoleen katsomatta – innostua ja ammentaa omiin tarinoihinsa?
Pe 7.6.2024, klo 14.00–14.45
Luonto etulehdellä – eräaiheisten exlibristen esteettinen ja kulttuurinen merkitys
“Minun kirjani, kirja hyllystäni, kuuluu kirjastooni.” Jos et vielä omista ikiomaa exlibristä, tämän esityksen jälkeen saatat haluta sellaisen! Kuvapainotteisessa esityksessä Exlibris Aboensis ry johdattaa Tauno Piiroisen johdolla Eräkirjamessujen yleisön kooltaan pienen mutta merkitykseltään suuren taidemuodon maailmaan, jossa korostuvat kirjanomistajan arvot, harrastukset ja elämänhistoria. Tule inspiroitumaan ja ihastumaan kirjallisuuden kentän kenties kauneimmasta taidemuodosta!
Pe 7.6.2024, klo 15.00–15.30
Talleta retkimuistosi omaksi ja muiden iloksi
Retkipaikan tuottaja, toimittaja Jonna Saari antaa vinkkejä retkimuistojen tallentamiseen tavalla, josta on iloa sekä itselle että muille. Miten löytää oma ääni ilmaista itseä ja ikuistaa retket tunnelmineen niin, että tekeminen on kivaa? Saari antaa käytännön neuvoja kirjoitustyöhön sekä rimakauhun ja valkoisen paperin kammon nitistämiseen.
Pe 7.6.2024, klo 15.30–16.00
Kameran kautta: Paul Stevensin matka Englannista suomalaisten metsäpeurojen maailmaan
Paul Stevens on kotoisin Englannin Ashfordista, Middlesexistä. Nykyisin Suomi on hänen kotimaansa ja kielensä. Miehen luontokuvaus on luovaa ja dokumentaarista, kuitenkin ilman ennakkoajatusta ja käsikirjoitusta – jokainen kuvausretki on kuin tutkimusmatka tuntemattomaan, missä luonnon kauneus ja sattuma näyttelevät pääosaa.
Liito-oravaan rakastuminen tapahtui biologian opintojen ja valokuvauksen kautta. Pieni suloinen otus, salaperäinen ja harvinainen, sulatti Paulin sydämen. Nyt työn alla on teos, jossa valokuvaus ja luontohavainnot yhdistyvät kertomukseksi pienestä siivekkäästä seuralaisesta.
Paul ei kuitenkaan sulje sydäntään muilta eläinmaailman ystäviltä. Eräällä vaelluksellaan hän sai kokea hurmaavan kohtaamisen metsäpeuran kanssa. Elämän kartalle merkittiin uusi kääntöpiste, kun Paul ryhtyi tutkimaan Suomen alkuperäistä hirvieläintä. Tule kuulemaan, kuinka Paul seuraa kamera ja kynä kädessään metsäpeuran elämää, tallentaa lajin liikkeet ja tavat kuviksi ja sanoiksi, ja lopulta, kirjaksi.
Pe 7.6.2024, klo 16.00–16.30
Pyrstöjen pyörteessä — vinkit kalojen valokuvaukseen pinnan alla
Emilia Milonoff ja Jonna Saari ovat syventyneet kalojen valokuvaamiseen. Kuinka lähestyä eväkkäitä eettisesti ja häiritsemättä niitä niiden luonnollisessa ympäristössä? Millaisen kaluston harrastus vaatii? Tule kuulemaan parhaat vinkit pyrstöjen ikuistamiseen pinnan alla! Puheenvuoro tarjoaa arvokkaita oivalluksia niin aloitteleville kuin kokeneemmillekin valokuvaajille, jotka haluavat laajentaa osaamistaan vedenalaisessa valokuvauksessa.
Pe 7.6.2024, klo 16.30–17.00
Nämä sanat valikoituivat Pohjoisten tunturien atlakseen
Kuinka isot tarinat mahdutetaan puolen sivun mittaan? Miten esteettisesti kunnianhimoinen teos saatiin tehtyä käytännössä puolessa vuodessa ennalta tuntemattoman työparin kanssa?
Sodankylästä lähtöisin oleva Jenny Siivola on mukana rovaniemeläisen pienkustantamon toiminnassa viemässä pohjoista kirjallisuutta kotimaisten sohvapöytien lisäksi myös turistien mukana maailmalle. Hänen esikoisteoksensa Pohjoisten tunturien atlas kokoaa kauniisiin kansiin viidenkymmenen tunturin tarinan. Kertomuksissa vaihtelevat unohtumattomat ihmiset, Lapin karu historia ja uskottavat legendat. Pysyvänä elementtinä tekstissä on verenperintönä saatu Lapin lisä.
Pe 7.6.2024, klo 17.00–17.30
Intohimona ikivanha perinnetaito – nahan parkitus
Mikä tänä päivänä on nahan arvo ja arvostus? Millä tavoin kotimainen luonto tarjoaa upeat mahdollisuudet valmistaa kestävää, pestävää, turvallista ja kaunista nahkaa? Perinnenahkurimestari Hanna Noren sanoin: “Kuten yksi oppilaistani totesi, tämä taito on yksi ihmisen perustaidoista, jonka vain harva taitaa.” Tule kuulemaan, inspiroitumaan ja oppimaan, miten luontoa hyödynnetään lajia kunnioittaen.
Lauantai 8.6.2024
La 8.6.2024, klo 11.00–11.30
Tähtikartat ja -oppaat – mitä retkeilijä voi löytää taivaalta
Mitä tähtikuvioita taivaalla näkyy ja milloin? Ursan planisfääri on helppokäyttöinen kädessä pidettävä ja pyöritettävä tähtikartta, joka kestää ulkokäyttöä. Tervetuloa mini-työpajaan (ei vaadi ennakkoilmoittautumista), jossa ensimmäiset 30 saavat session ajaksi lainaan planisfäärin.
Myös sähköiset tähtikarttasovellukset ovat mainioita apuvälineitä. Session aikana tutustutaan ilmaiseen Ursan tähtikartta -sovellukseen (Android ja iOS). Voit ladata sen jo valmiiksi sovelluskaupasta.
La 8.6.2024, klo 11.30–12.00
Markku Myllylä ja Kuusamon kalasaagat 1950-luvulta nykypäivään
Ikimuistoiset pyyntipäivät, nuotion loimotus ja padassa poriseva kalasoppa – niistä on kalastusneuvos Markku Myllylän teokset tehty. Miehen kynästä syntyneet 21 erilaista kalakirjaa käsittelevät niin pyytämistä ja ottavimpia vieheitä kuin parhaita vinkkejä itse pyydetyn kalan laittamiseen ja nauttimiseen. Mutta mikä on Markun suosikkikohde? Entä mikä kalareissu on jäänyt pysyvästi mielen viereen? Ja onko Markku koskaan kertonut kalavaletta? Tule kuulemaan kauniissa Kuusamossa vietetyistä kalastusvuosista, joiden tarinat kaikuvat aina 1950-luvulta nykypäivään.
La 8.6.2024, klo 12.00–12.30
Suuri suo-paneeli – rimpisilmien kyyneliä ja maan tukahdutettuja muistoja
Suot ovat arkistoja, ne säilövät ja muistavat kaiken – myös sen, miten väkivaltaisesti ihmiset ovat niitä kohdelleet. Paneelissa kirjailijat Kati Saonegin ja Niina Kivilä (Hillasuolla kaikki on toisin, Into Kustannus, 2024) sekä Jenni Räihä (Suo muistaa, Gummerus, 2022) pohtivat soiden merkitystä kulttuurisen luontosuhteen ilmentäjänä. Mitä ovat ne syvältä mytologiasta ja historiasta kumpuavat syyt, joiden vuoksi soita vihataan ja pelätään, mutta myös rakastetaan ja kunnioitetaan?
La, 8.6.2024, klo 12.30–13.00
Antti Autioniemi ja Sininen Jättiläinen – Lappi-kirjallisuuden vientimenestys maailmalle
La 8.6.2024, klo 13.00–13.30
Voiko retkeilystä kirjoittamalla elää?
Voiko retkeillä työkseen? Entä katoaako rakkaasta harrastuksesta maku, kun se onkin työtä? Jouni Laaksonen on ansainnut elantonsa yli 20 vuoden ajan retkeilystä kirjoittamalla. Millaista käytännössä on tietokirjailijan ja vapaan toimittajan työ? Viime vuonna työn alla oli yhtä aikaa kolme retkeilykirjaa.
La 8.6.2024, klo 13.30–14.00
Perhokalastusta ja painomustetta – Ari Savikon opastuksessa Suomen kalakirjallisuuden sydämeen
Monelta saattaa löytyä pieni kotikirjasto, mutta Ari Savikolla on Suomen suurin kokoelma kalastuskirjallisuutta. Intohimoisesta keräilyharrastuksesta syntyneestä Suomen Kalakirjastosta löytyy kalakirjallisuuden aarteita vuodesta 1730 nykypäivään. Mitkä ovat Arin suosikit? Vieläkö jokin teos puuttuu? Jos hyllymetrejä on nyt yli 550, mihin luku vielä voi kasvaa?
Entä mikä Arin omista kirjoista on hänelle tärkein? Tule kuulemaan perhokalastavan asiantuntijan pitkästä ja upeasta urasta kalastuskirjallisuuden parissa!
La 8.6.2024, klo 14.00–14.30
Ajan kerrostumat kirjailijan käsissä – näin rakentuu historiallinen romaani
Tuhkaan piirretty maa, Meren muisti, Puuntappajat. Petra Rautiaisen lumoavat romaanit rakentuvat historiasta, mutta miten? Mitä kaikkea kirjailijan tulee ottaa huomioon historiallista romaania kirjoittaessaan? Mistä tietoa voi löytää, miten sitä voi lähestyä – ja voiko sitä värittää?
La 8.6.2024, klo 14.30–15.00
Jokisaarnat – kirjallisia melontoja elämän jokivarsilla
Kalle Päätalon Iijoki, Juice Leskisen Juankoski, Matti Mäkelän Nivanjoki… Suonna Kononen on joensuulainen kirjailija, toimittaja sekä folk- ja country-muusikko, jonka erilainen melontakirja Jokisaarnat (Reuna) julkaistiin 2023. Tule kuulemaan, kuinka Kononen kävi melomassa kajakilla Suomen kirjallisilla virroilla muistelemassa aikamme esikuvia.
Kononen on julkaissut tietokirjallisuutta, Tie päättyy meren rannalle -esikoisromaanin (Karisto, 2022) sekä folk- ja country-musiikkia eri kokoonpanoissa.
La 8.6.2024, klo 15.00–15.30
Suonna Kononen laulaa Reino Rinnettä
Reino Rinne (1913–2002) oli kuusamolainen kirjailija, toimittaja ja Kuusamon koskien suojelija, jonka kunniaksi pystytetty muistomerkki seisoo Kiutakönkään jylhässä maisemassa. Rinne julkaisi sotien jälkeen romaaneja pohjoisista ihmisistä Otavalla ja Karistolla. Hän kehitti Koillismaa-paikannimen, jonka hänen kirjailijaystävänsä Kalle Päätalo teki tunnetuksi. Julkaisutauon jälkeen Rinne palasi vuonna 1970 persoonallisella luontorunoudella ja -aforistiikalla.
Hänen tyttärenpoikansa Suonna Kononen esittää Riihimäellä Rinteen runoihin tekemiään sävellyksiä, joita mies on myös levyttänyt Rinne-albumille
La 8.6.2024, klo 15.30–16.15
Irti Järvisen ikeestä
Pohjoisen kirjailijat Pekka Juntti ja Tuomo Pirttimaa keskustelevat eräkirjallisuudesta. Mitä se on, mistä se tuli, minne se on menossa? Nostiko A. E. Järvinen suomalaisen eräkirjallisuuden loistoon vaiko pilasi sen lopullisesti? Missä viipyy suuri suomalainen eräromaani? Onko se jo ilmestynyt? Tule kuuntelemaan ja osallistumaan keskusteluun!
La 8.6.2024, klo 16.30–17.00
Luonnon läpi kirjoitettu – Matti Kettusen polku nuoresta pyytäjästä tunnetuksi eräkirjailijaksi
Pohjois-Karjala, Kainuu, Lappi ja Tenojoki – nämä ovat sydämen paikkoja Matti Kettuselle, yhdelle Suomen tunnetuimmista eräkirjailijoista. Mutta mikä aikanaan sai Matin aloittamaan kirjoittamisen? Miten hän löysi tiensä juuri luonnon ja eräelämän kuvaajaksi? Mitä omia teoksiaan Matti pitää kaikkein rakkaimpina? Entä kuinka eräkirjallisuus on kehittynyt ja muuttunut niin yksilön näkökulmasta kuin kansallisesti viime vuosikymmenien aikana? Tule kuulemaan ja hakemaan vinkkejä mestarilta!
La 8.6.2024, klo 17.00–17.30
Tummaa ja tunnelmallista tarinankerrontaa mestarin vinkein
Kylmät väreet, sydämen sykähdykset, mielen muistot – tuntemuksia, joita valokuvat parhaimmillaan herättävät. Kuvallisen tarinankerronnan mestari Kim Öhman jakaa oivalluksensa siitä, kuinka ikuistaa hetkiä, jotka koskettavat syvältä. Tule kuulemaan, näkemään, kokemaan ja aistimaan, miten pikselit puhuvat luontoa kunnioittaen.
La 8.6.2024, klo 17.30–18.00
Erkki Jämbäckin kunniavelka – Tenojoen testamentti
Tenojoen testamentti (Väyläkirjat, 2024) perustuu Erkki Jämbäckin omiin kokemuksiin kolmen vuosikymmenen ajalta Tenojoella. Lohimiehen matka nivoo yhteen nykyisyyden, lohen soutukalastuksen lähihistorian sekä perhojen kehityksen havinan Suomessa 1850-luvulta tähän päivään.
Mutta mistä kunniavelka teoksen kirjoittamiseen syntyi? Miten vanha tieto on kerätty, säilötty ja stilisoitu? Entä mikä on Tenon lohen nykytila? Annetaan Erkin kertoa.
Sunnuntai 9.6.2024
Su 9.6.2024, klo 11.00–11.30
Tähtikartat ja -oppaat – mitä retkeilijä voi löytää taivaalta
Mitä tähtikuvioita taivaalla näkyy ja milloin? Ursan planisfääri on helppokäyttöinen kädessä pidettävä ja pyöritettävä tähtikartta, joka kestää ulkokäyttöä. Tervetuloa mini-työpajaan (ei vaadi ennakkoilmoittautumista), jossa ensimmäiset 30 saavat session ajaksi lainaan planisfäärin.
Myös sähköiset tähtikarttasovellukset ovat mainioita apuvälineitä. Session aikana tutustutaan ilmaiseen Ursan tähtikartta -sovellukseen (Android ja iOS). Voit ladata sen jo valmiiksi sovelluskaupasta.
Su 9.6.2024, klo 12.00–12.30
Biegga Tulikettu ja lumous Lapista – näin syntyi Annika Wellingin satumaailma
Miten voi kirjoittaa niin lumoavan lastenkirjan kuin Biegga Tuliketun jäljillä (Sininen Jättiläinen, 2023)? Miten kertoa revontulten ikiaikaiset tarinat uudelleen niin, että ne hehkuvat uudessa valossa? Millaista taikapölyä tarinaan täytyy sirotella, jotta se tempaa mukaansa niin lapset kuin aikuisetkin?
Annika Welling on satuja rakastava tarinatäti ja Lapin luonnon lumoama lastenkirjailija, jonka luoma Biegga-sarja on saavuttanut valtaisan suosion. Tule kuulemaan, mitä parhaat lasten (ja aikuisten sadut) vaativat syntyäkseen.
Su 9.6.2024, klo 13.00–13.30
Retkeilykäsikirjaa ei Google korvaa
Retkeilytoimittaja Joppe Ranta saapuu Eräkirjamessuille kainalossaan nippu retkeilytaitojen käsikirjoja ja oppaita. Niistä vanhimmat ovat jo satavuotiaita.
Joppe valottaa suomalaisen opaskirjallisuuden pitkää kaarta ja esittelee kokoelmansa kotimaisia ja ulkomaisia helmiä. Vaikka netti on pullollaan retkeilytietoa ja videoita, Ranta kertoo käyttävänsä työssään vanhoja retkeilyoppaita: ”Näissä kirjoissa on niin paljon yksityiskohtaista ja aikaan sidottua tietoa, ettei Google aina edes ymmärrä hakusanoja, vaikka sieltä tietoa etsisi”. Maailma muuttuu ja retkeily sen mukana, mutta moderni tietokirja harvoin kykenee korvaamaan perinnetietoa pullollaan olevan vanhan teoksen, Ranta väittää.
Joppe Ranta on pitkän linjan retkeilytoimittaja. Hän on kirjoittanut vuosikausia muun muassa Retki- ja Erä-lehtiin sekä toimittanut Turkka Aaltosen ja Martti Arkon materiaaleista Perinteisiä eräruokia -kirjan (Karttakeskus, 2019). Innostuksestaan retkeilyvälineisiin ja erätaitoihin tunnettu Ranta on tutkinut retkeilyn historiaa. Nyt on hänen vuoronsa kertoa Eräkirjamessujen yleisölle, miten kansaa on valtiovallan toimesta sivistetty ja lähetetty ”retkeilyille”.
Su 9.6.2024, klo 13.30–14.00
Neulaspolkujen inspiraatio — näin Pilvi Leinonen lähti yrittäjäksi
Luontotarinoita Retkipaikassa, henkilökohtaisia tuntemuksia ja kokemuksia omalla @luontohetki_ Instagram-tilillä — Pilvi Leinonen haluaa istuttaa innostuksensa myös muiden sydämiin.
Harrastuksen innoittamana nainen suuntasi opintonsa luontoalalle ja suoritti YAMK-tutkinnon. Nyt hän jatkaa matkaansa ympäristökasvatuksen opiskelijana. Tule kuulemaan ja inspiroitumaan, kuinka rakkaudesta luontoon voi versoa metsäntuoksuinen ura ja elämä sivutoimisena yrittäjänä luontoalan palveluiden parissa.
Su 9.6.2024, klo 14.00–14.30
Paras vuosi ikinä! – puheenvuoro kirjoittajakoulutuksen puolesta
Helena Murtonen-Leppä on luotsannut viisi vuotta AhlmanEdun kirjoittajalinjaa Tampereella. Yhteiskunnan hyisistä tuulista huolimatta kirjoittajakoulutuksella on paikkansa suomalaisella kulttuurikentällä. Suomalaiset ovat kirjoittavaa kansaa ja haave oman kirjan kirjoittamisesta elää ja voi hyvin. Kirjoittajakoulutuksella on oma erityinen paikkansa matkalla kohti omaa kirjoittajuutta ja kirjallisia unelmia.
Mistä kirjoittava ihminen unelmoi? Mitä ja miten lopulta opiskellaan silloin, kun opiskellaan kirjoittamista? Mistä kaikesta puhutaan, kun puhutaan tavoitteellisesta ja päämäärätietoisesta kirjoittamisesta?
Tule kuuntelemaan ja osallistumaan!
Su 9.6.2024, klo 14.30–15.00
Kaarina Silmunen, Iloinen Gorgo ja löytöretket Baltian luontoon
Kodiksamia-kirjallisuuspalkinnolla palkittu teos Löytöretkellä Baltian luonnossa (Iloinen Gorgo, 2023) vie lukijansa suurelle seikkailulle lähimaiden luontokohteisiin.
Löytöretkellä Baltian luonnossa on ensimmäinen suomalainen opaskirja, joka keskittyy Viron, Latvian ja Liettuan luontokohteiden esittelyyn sisältäen kaikki Baltian kansallispuistot. Miten tällainen teos syntyy? Kuinka paljon reissukilometrejä kirjan tekeminen vaati? Tule kuulemaan ja inspiroitumaan uusista matkakohteista!
Su 9.6.2024, klo 15.00–15.30
Metsästyskirjallisuuden juuret — kirjastonhoitaja Taru Liukkonen ja Suomen Metsästysmuseo
Oletko kuullut aarreaitasta, jossa kirjahyllyt notkuvat suomalaisen metsästyshistorian havinaa? Riihimäellä sijaitseva Suomen Metsästysmuseon tutkimuskirjasto on kaikille avoin tieteen ja tarinoiden lähde, jonka vanhimmat taltioidut teokset ovat peräisin 1600-luvulta.
Kirjastokokoelma valaisee metsästyksen asemaa suomalaisessa, luontoa kunnioittavassa kulttuuriperinnössä. Tule ja kuule kirjastonhoitaja Taru Liukkosen kertomana, miten syvälle metsästyskirjallisuuden juuret oikein ulottuvat – ja millainen merkitys metsästysperinteellä on nykyajan pyytäjille.